Tietoarkistoon tallennettujen aineistojen käytön kasvu jatkui aiempaa maltillisempana
Tietoarkiston asiakkaat latasivat aineistoja Ailasta vuonna 2023 jälleen enemmän kuin koskaan aiemmin. Kasvu oli kuitenkin edellisiä vuosia maltillisempaa ja suuntautui hieman toisin. Suhteellisesti eniten lisääntyi datojen käyttö pro gradu -tasoisiin opinnäytteisiin ja opetukseen, mutta avoimesti lisensoitujen aineistojen latausten määrä väheni jonkin verran. Rekisteröityneiden asiakkaiden määrä jatkaa kasvamistaan.
Ailasta ladattiin viime vuonna neljä prosenttia enemmän aineistoja kuin vuonna 2022. Tietoarkisto käsitteli vuoden aikana 5991 käyttölupahakemusta (2022: 5863). Jatkokäyttöön toimitettiin yhteensä 6752 aineistoa (2022: 6514), joista kvantitatiivisia oli 69 prosenttia (2022: 71 %) ja kvalitatiivisia 31 prosenttia (2021: 29 %). Ailasta on sen avaamisen jälkeen vuonna 2014 ladattu yhteensä yli 34 300 aineistoa.
Latauksista 36 prosenttia kohdistui ilman rekisteröitymistä (CC BY 4.0) saatavilla oleviin aineistoihin. Vuonna 2022 vastaava osuus oli 42 %, joten viime vuonna aineistojen käytön kasvu kohdistui muihin kuin avoimesti lisensoituihin aineistoihin, joiden käytön kasvu on aikaisempina vuosina ollut voimakkainta. Tätä selittää suurelta osin se, että ESS-aineistot siirtyivät vuoden aikana vapaasti ladattavista rekisteröitymistä vaativiksi.
Avoimesti lisensoituja aineistoja ladattiin vuoden 2023 aikana 2472 kertaa (2022: 2767). Niiden osuus kaikista aineistoista Ailassa on kahdeksan prosenttia. Latauksista 58 prosenttia kohdistui aineistoihin, joiden käyttäminen vaatii rekisteröitymisen ja joita voi käyttää tutkimukseen, opetukseen ja opiskeluun. Näiden aineistojen osuus Ailassa on 76 prosenttia.
Tietoarkiston rekisteröityneet asiakkaat ovat pääasiassa useista suomalaisista yliopistoista ja korkeakouluista. Eniten aineistoja ladattiin Tampereen korkeakouluyhteisöön (26 %) ja sitten Helsingin (13 %), Itä-Suomen (11 %), Jyväskylän (10 %), Oulun (9 %) ja Turun (9 %) yliopistoihin. Kuusi prosenttia rekisteröityneiden asiakkaiden aineistotoimituksista meni ulkomaisissa yliopistoissa tai tutkimusorganisaatioissa työskenteleville. Prosenttiosuus oli sama myös vuonna 2022. Aineistolatauksista 17 prosenttia (2022: 13 %) tehtiin Ailan englanninkielisestä luettelosta. Kuukausitasolla eniten aineistoja ladattiin tammi- ja lokakuussa.
Käyttö opetukseen ja opiskeluun kasvoi ja laadullisten aineistojen käyttö lisääntyi
Käyttötarkoituksen mukaan tarkasteltuna aineistoja käytettiin aiempaa enemmän opetuksessa ja opiskelussa. Erityisesti kasvoi aineistojen käyttö pro graduihin (nousu 40 % vuoteen 2022 verrattuna) ja opetukseen (37 %). Kvalitatiivisten aineistojen käyttö kasvoi edellisvuodesta 12 prosenttia. (Viime vuodet hurjasti kasvanut avoimesti lisensoitujen datojen käyttö laski 11 prosenttia vuonna 2023.)
Suosituin aineisto oli edelleen FSD3217 European Social Survey 2016: Suomen aineisto (Avautuu uuteen välilehteen) , jonka teemana on ilmastonmuutos, energiavarmuus ja hyvinvointi. Vuonna 2023 julkaistuista aineistoista ladatuimpia olivat FSD3754 Julkisten hankintojen ilmoitustilastoaineisto 2022 (Avautuu uuteen välilehteen) ja FSD3603 Yliopisto-opiskelijoiden kirjoituksia tulevaisuuden mielikuvistaan 2021 (Avautuu uuteen välilehteen) -kirjoitusaineisto 2021, joka on koottu Tietoarkiston kirjoitusaineistojen keruutyökalu Pennalla.
Aineisto- ja asiakasmäärissä nousua
Ailassa julkaistiin ennätykselliset 127 uutta aineistoa (2022: 88), joista kvantitatiivisia on 97 (2022: 62) ja kvalitatiivisia 30 (2022: 26). Vapaasti käytettäviä aineistoja julkaistiin 35 (2022: 15). Vuoden lopussa Ailassa oli 1902 aineistoa, joista määrällisiä 1564 ja laadullisia 338. Tietoarkisto hankki 93 aineistoa vuonna 2023 (2022: 129).
Vuonna 2023 aineistolatauksia Ailasta teki 2239 yksittäistä rekisteröitynyttä asiakasta (2022: 1843). Vuoden lopussa rekisteröityneitä käyttäjiä oli yhteensä 5489 (2022: 4485).
Tietoarkiston verkkosivujen kokonaiskäyttö kohosi jonkin verran edellisvuoden tasosta. Eniten sivupyyntöjä kohdistui Tutkimusmenetelmien verkkokäsikirjaan ja muihin suomenkielisiin sisältöihin. Myös Pohtivan käyttäjämäärä oli korkea, kuten eduskuntavaalivuonna sopi olettaakin.
Tietoarkiston muihin tunnuslukuihin ja toimintaan voi tutustua tarkemmin vuosikertomuksessa, joka julkaistaan verkossa loppukeväällä.