TNS Gallup Kanava -näytteen kuvaus

Näytteen kuvaus 1993–1998

Vuosina 1993–1998 GallupKanavan näyte edustaa alueellisesti ja demografisesti koko Suomen kotitalouksia Ahvenanmaata lukuunottamatta. Otanta on toteutettu monivaiheisena ositettuna otantana, jonka tuloksena on kiinteä tutkimusnäyte. Näytteen rakennetta valvotaan ja ylläpidetään jatkuvasti. Näytteen edellyttämä määrä kotitalouksia on SuomiKanavaa muodostettaessa jaettu alueellisesti lääneittäin. Tämän jälkeen kunkin läänin sisällä kotitalouksien määrä on jaettu kuntatyypeittäin. Kunnat on ryhmitelty kuntatyyppeihin siten, että kaupungit jaetaan asukasmäärän mukaan suuriin ja pieniin kaupunkeihin ja maalaiskunnat kolmeen luokkaan väestön elinkeinojakautuman mukaan. Tutkimuskunnat on valittu edustavasti. Talouskohtaisen näytteen voidaan katsoa vastaavan myös henkilöotantaan perustuvaa näytettä.

Kun kotitalouksia valittiin näytteeseen kuntatasoisena vertailuaineistona käytettiin Tilastokeskuksen tulonjakotilastoa 1988, sen tietokantaa, jonka havaintoyksikkönä on kotitalous. Näytettä muodostettaessa ja sitä ylläpidettäessä kriteerinä on pidetty asuntokunnan kokoluokkaa ja asuntokunnan viitehenkilön sosioekonomista asemaa koko näytteen osalta seuraavasti:

Näytteen kuvaus 1999–2010

Vuosien 1999–2010 GallupKanavan näyte edustaa Suomen 15 vuotta täyttänyttä väestöä Ahvenanmaata lukuunottamatta. Otanta on toteutettu kolmivaiheisena ositettuna otantana, jonka tuloksena on kiinteä tutkimusnäyte. Näytteen rakennetta valvotaan ja ylläpidetään jatkuvasti.

Ensimmäisessä vaiheessa näytteen edellyttämä määrä kotitalouksia on jaettu alueellisesti lääneittäin. Toisessa vaiheessa on kunkin läänin sisällä kohdetalouksien määrä jaettu kuntatyypeittäin. Kunnat on ryhmitelty seuraaviin kuntatyyppeihin: kaupunkimaiset kunnat, taajaan asutut kunnat ja maaseutumaiset kunnat. Lisäksi kaupungit on jaettu asukasmäärän mukaan suuriin ja pieniin kaupunkeihin, joista suuret kaupungit ovat tutkimusnäytteessä kaikki mukana.

Suuriin kaupunkeihin (yli 30 000 asukasta) kuuluvat automaattisesti seuraavat kaupungit: Helsinki, Espoo, Vantaa, Kauniainen, Pori, Turku, Hämeenlinna, Lahti, Tampere, Kotka, Lappeenranta, Kuopio, Jyväskylä, Vaasa, Joensuu, Oulu, Rovaniemi ja Mikkeli. Pienet kaupungit ovat muita, alle 30 000 asukkaan kaupunkeja.

Tutkimuskunnat on valittu edustavasti. Jokaiselle muulle kuin kaupunkikunnalle on laskettu etäisyys hypoteettisesta keskivertokunnasta. Tässä laskelmassa on käytetty seuraavia muuttujia:

1. Neljän suurimman puolueen kannatusprosentit (laskettuna äänioikeutettujen lukumäärästä)
2. Ruokakunnan keskimääräiset tulot ja yli 15-vuotiaiden asukkaiden keski-ikä
3. Maanviljelijöiden, työntekijöiden, toimihenkilöiden, eläkeläisten ja vähintään keskiasteen koulutuksen saaneiden osuus kunnan väestöstä.

Talouskohtaisen näytteen voidaan katsoa vastaavan myös henkilöotantaan perustuvaa näytettä. Otannan kolmannessa vaiheessa jokaisesta tutkimuskunnasta on poimittu Kanavatalouksia väestömäärän edellyttämällä tavalla.

Kun kotitalouksia valittiin näytteeseen kuntatasoisena vertailuaineistona käytettiin Tilastokeskuksen tulonjakotilastoa 1998, sen tietokantaa, jonka havaintoyksikkönä on kotitalous. Näytettä muodostettaessa ja sitä ylläpidettäessä kriteerinä on pidetty asuntokunnan kokoluokkaa ja asuntokunnan viitehenkilön sosioekonomista asemaa koko näytteen osalta seuraavasti:

Kanavatalouden perusvalintakriteerinä on siis talouden koko, päähenkilön (=eniten ansaitseva) ammatti ja koulutustaso sekä päähenkilön ikä. Talouksia värvätään sekä satunnaisotannalla poimitun näytteen perusteella puhelimitse että Väestörekisterikeskuksesta hankitulla näytteellä kirjekyselyin. Jälkimmäinen näyte mahdollistaa nk. täsmävärväyksien tekemisen henkilön tietojen perusteella. Pääkaupunkiseudulla talouksia värvätään Uudenmaan maakunnan 09-alkuisilta puhelinnumeroalueilta väestömäärän suhteessa.

GallupKanavan yhteydenottojen jakautuminen eri päiville 1999–2010:

GallupKanavan tutkimusnäytteiden ylläpito on jatkuvaa. Näytteestä luopuneiden talouksien tilalle hankitaan uusia näytteeseen sopivia talouksia viikoittain. Kotitalouksien taustatiedot päivitetään kerran vuodessa (elokuussa) ja uusien talouksien taustatiedot kerätään välittömästi talouden liittyessä Kanavalle. Noin 1/3 vastaajakunnasta vaihtuu vuosittain. Talouskohtainen vastausprosentti pidetään jatkuvasti yli 80 % tasolla viikoittain tavoitettavissa olevista kotitalouksista. Jos vastausprosentti laskee yksittäisellä tutkimuskierroksella alle tämän, tehdään tiistai-iltana muistutussoittokierros niihin talouksiin, joista vastauksia ei ole saatu. Vastaajatalous voi etukäteen ilmoittamalla jäädä tilapäisesti pois tutkimuksesta, joten näytteen kantaluku lasketaan viikoittain tavoitettavissa olevista kotitalouksista. Vastaajakohtaisia vastausprosentteja ei tutkimusjärjestelmän erikoisluonteen vuoksi lasketa.

Näytteen kuvaus 2011–

Vuodesta 2011 alkaen TNS Gallup Kanavan näyte edustaa Suomen 15 vuotta täyttänyttä väestöä Ahvenanmaata lukuunottamatta. Otanta on toteutettu kolmivaiheisena ositettuna otantana, jonka tuloksena on kiinteä tutkimusnäyte. Näytteen rakennetta valvotaan ja ylläpidetään jatkuvasti.

Ensimmäisessä vaiheessa näytteen edellyttämä määrä henkilöitä on jaettu alueellisesti NUTS2-suuralueittain. Toisessa vaiheessa kunkin NUTS2-alueen sisällä henkilöiden määrä on jaettu kuntatyypeittäin. Kunnat on ryhmitelty seuraaviin kuntatyyppeihin: kaupunkimaiset kunnat, taajaan asutut kunnat ja maaseutumaiset kunnat. Lisäksi kaupungit on jaettu asukasmäärän mukaan suuriin ja pieniin kaupunkeihin, joista suuret kaupungit ovat tutkimusnäytteessä kaikki mukana.

Suuriin kaupunkeihin (yli 30 000 asukasta) kuuluvat automaattisesti seuraavat kaupungit: Helsinki, Espoo, Vantaa, Kauniainen, Pori, Turku, Hämeenlinna, Lahti, Tampere, Kotka, Lappeenranta, Kuopio, Jyväskylä, Vaasa, Joensuu, Oulu, Rovaniemi ja Mikkeli. Pienet kaupungit ovat muita, alle 30 000 asukkaan kaupunkeja. Otannan kolmannessa vaiheessa jokaisesta tutkimuskunnasta on poimittu henkilöitä sukupuolen ja iän mukaan väestömäärän edellyttämällä tavalla.

Kun kotitalouksia valittiin näytteeseen, kuntatasoisena vertailuaineistona käytettiin Tilastokeskuksen viimeisintä saatavilla olevaa väestötilastoa ja sen tietokantaa, jonka havaintoyksikkönä on henkilö. Näytettä muodostettaessa ja sitä ylläpidettäessä kriteereinä on pidetty henkilön ikää, sosioekonomista asemaa ja koulutusta koko näytteen osalta seuraavasti:

Kanavan jäsenen perusvalintakriteereitä ovat siis alue, ikä, sukupuoli, sosioekonominen asema ja koulutustaso. Jäseniä värvätään sekä satunnaisotannalla poimitun näytteen perusteella että Väestörekisterikeskuksesta hankitulla näytteellä, jolla voidaan oikaista rakenteessa olevia vinoumia. Värväyskanavina käytetään puhelimitse tehtyjä rekrytointeja ja internetissä toteutettuja rekrytointikampanjoita.