LIS Cross-National Data Center in Luxembourg Vertailevaa aineistoa toimeentulon ja taloudellisen eriarvoisuuden tutkimiseen
Luxembourg Income Studysta nimensä saanut LIS Cross-National Data Center in Luxembourg tarjoaa harmonisoituja aineistoja kansainväliseen tulonjakotutkimukseen. Aineistoilla voi analysoida ihmisten tulojen ja taloudellisen hyvinvoinnin vaihtelua eri maissa ja instituutionaalisten tekijöiden vaikutuksia näihin eroihin.
Alkuperäinen ja laajin mikrodatatietokannoista on Luxembourg Income Study (LIS), jossa on mukana dataa noin 50 maasta eri puolilta maailmaa. Myös Luxembourg Wealth Study (LWS) -varallisuustietokantaa on kehitetty pitkään. Siinä on dataa 26 maasta. Uusin tietokanta on Luxembourg Consumption Study (LCS). Sen 16 maan kulutustutkimusten datasta koostuva beta-versio julkaistiin syyskuussa 2026.
Suomen dataa 1980-luvulta lähtien – uutta tulossa
LIS-tietokanta sisältää Suomesta tulonjakotutkimuksen ja tulo- ja elinolotutkimuksen (SILC) yhdeksän aaltoa harmonisoituna vuosilta 1987–2016. Uudempien aaltojen harmonisointi on käynnissä, ja ne on tarkoitus julkaista joulukuussa. Tällöin harmonisoituja aineistoja on analysoitavissa vuoteen 2024 asti.
LWS-tietokanta sisältää kotitalouksien varallisuutta kuvaavaa dataa. Aineistot perustuvat säästämistä ja velkaantumista koskevaan tutkimukseen (Saving and Indebtedness Survey, SIS), kotitalouksien varallisuustutkimukseen (Household Wealth Survey, HWS) sekä kotitalouksien rahoitus- ja kulutustutkimukseen (Household Finance and Consumption Survey, HFCS). Ajallinen kattavuus vaihtelee maittain. Suomesta on yhdeksän aineistoaaltoa vuosilta 1987–2019, joista varhaisimmat (FI87, FI88, FI94, FI98 ja FI04) on julkaistu tänä kesänä.
LCS:ssä on Suomesta dataa vuosilta 2010, 2015 ja 2020.
Työkalut LISSY ja DART sekä avainlukuja aineistoista
Rekisteröityneet käyttäjät voivat analysoida aineistoja LISSY-etäkäyttöyhteydellä. Rekisteröityminen ja käyttö ovat maksuttomia, koska Suomi on LISin jäsenmaa. Alkuun pääsee perehtymällä koulutusmateriaaliin LISin verkkosivuilla. Joka kesä LIS järjestää myös työpajan uusille käyttäjille.
Kun etäkäyttö vaatii tieteellistä asiantuntemusta ja perehtymistä analyysimenetelmiin, DART-työkalu on tarkoitettu laajemmalle käyttäjäkunnalle. Sen avulla kaikki kiinnostuneet voivat tarkastella ja havainnollistaa eri maiden tulo- ja varallisuustietoja eri ajanjaksoilta ja vertailla niitä erilaisten henkilö- ja kotitalouksien taustatekijöiden mukaan. DART perustuu LISin tietokantoihin.
LISin avainluvut (LIS Key Figures) muodostuvat väestöryhmien eriarvoisuutta ja köyhyyttä kuvaavista indikaattoreista. Myös ne ovat kaikkien saatavilla joko hakukoneen kautta tai lataamalla taulukon kokonaan.
Suomen aineistot aktiivisessa kansainvälisessä tutkimuskäytössä
Tutustumisen LIS-tietokantojen tarjoamiin mahdollisuuksiin voi hyvin aloittaa Working Papers -sarjojen julkaisuista. Käyttöehtojen mukaan kaikkien tutkijoiden on julkaistava LIS-tietokantoja hyödyntävät tutkimuksensa ensin LISin omissa julkaisusarjoissa. Työpapereita on julkaistu yhteensä jo yli tuhat.
Suomalaisista LIS-aineistoista on tullut vakiintunut osa kansainvälistä vertailevaa tutkimusta. Tutkimusta niillä on tehty muun muassa taloustieteen, sosiologian, sosiaalipolitiikan, väestötieteen, työmarkkinoiden, verotuksen sekä tulo- ja varallisuuserojen aloilla.
Vuosina 2020–2025 tutkijat 43 maasta käyttivät aineistoja, ja Suomi sijoittui maailmanlaajuisesti kahdeksanneksi ajojen määrässä LISSY-palvelussa. Toisin sanoen suomalaisilla aineistoilla on laajaa kansainvälistä vaikuttavuutta, mutta niitä myös käytetään aktiivisesti suomalaisessa tutkimusyhteisössä.
Tietoarkisto järjestää vuonna 2027 LIS-tietokantojen käyttöä esittelevän tapahtuman yhdessä suomalaisten tutkijoiden kanssa. Yhteisenä tavoitteena on edistää vertailevaa tulonjakotutkimusta ja lisätä LIS-tietokantojen käyttöä Suomessa sekä opiskelussa että tutkimuksessa.
Tilastoaineistoista harmonisoitua vertailuaineistoa
Aineistot LIS-tietokannoissa ovat tilastovirastojen, Suomesta Tilastokeskuksen, keräämiä. Data on siis alun perin kerätty tilastollisiin tarkoituksiin. LIS-organisaatio huolehtii aineistojen hankinnasta ja jälkiharmonisoinnista.
LIS-jäsenyys on osa Tietoarkiston käynnissä olevaa FIRI-projektia. Tietoarkisto vastaa Suomen LIS-jäsenmaksusta Suomen Akatemian myöntämällä rahoituksella. Kansallinen osallistuminen LISin hallintoon hoidetaan Turun yliopiston ja Tietoarkiston yhteistyönä.
Teksti: Helena Laaksonen. Kuvat: Right hand icon by Md Tanvirul Haque - Flaticon