Demokratiaindikaattoreita päivitettiin tietoarkiston johdolla
Suomen demokratiaindikaattoreita on päivitetty oikeusministeriön rahoittamassa ja Yhteiskuntatieteellisen tietoarkiston koordinoimassa hankkeessa. Demokratiapäivänä 17.10.2013 julkistettu Demokratiaindikaattorit 2013 -teos tarkastelee monipuolisesti suomalaisen demokratian yleistä tilaa ja kehitystä, kuntademokratiaa, nuorten yhteiskunnallista osallistumista ja internetin merkitystä vaaleissa. Uuden raportin indikaattoritiedot siirretään lähitulevaisuudessa myös demokratiaindikaattoreiden verkkotietovarantoon.
Raportti osoittaa, että suomalainen nykydemokratia toimii kohtuullisen hyvin. Kolme neljästä äänioikeutetusta on ainakin jonkin verran kiinnostunut politiikasta ja löytää puolueen, joka edustaa omaa näkemystä suhteellisen hyvin.
Edustuksellisen kansanvallan suurimpia haasteita ovat vaalien äänestysaktiivisuus ja kansalaisten osallistuminen puolueiden toimintaan. Suomen yleisten vaalien äänestysprosentit ovat kansainvälisesti vertailtuna melko matalia. Puolueisiin kuuluu vuonna 2013 jäsenenä enää kuusi prosenttia äänioikeutetuista. Osuus oli kolminkertainen 1970-luvun alussa.
Suomalaiset ja erityisesti nuoret haluaisivat osallistua enemmän kansanäänestyksiin ja muihin suoriin vaikuttamismuotoihin. Laki kansalaisaloitteesta toimii tarkoituksenmukaisesti.
Lisätietoa:
- Sami Borg, johtaja
- Borg, Sami (toim.) (2013). Demokratiaindikaattorit 2013. Oikeusministeriön julkaisu, selvityksiä ja ohjeita 52/2013. Helsinki: Edita.
Sisältö:
– Indikaattorikatsaukset (Sami Borg)
– Nuorten yhteiskunnalliset osallistumistavat ja asenteet (Sami Myllyniemi ja Tomi Kiilakoski)
– Kuntademokratian tila ja trendit (Sari Pikkala, Marianne Pekola-Sjöblom ja Sirkka-Liisa Piipponen)
– Internet ja sosiaalinen media vaaleissa (Juri Mykkänen ja Sami Borg)
- Valtakunnallinen Demokratiapäivä 17.10.2013 (oikeusministeriön tiedote)
- Demokratiaindikaattorit Vaalitutkimusportaalissa (päivitetään lähiaikoina).