Esimerkki grounded theory -tyyppisestä analyysistä: Mitä kuntajohtaminen oikeastaan on?
Jenni Airaksinen (viittausohje)
Tämän analyysiesimerkin tavoitteena on etsiä vastausta kysymykseen, mitä on kuntajohtaminen. Näkökulma on johtajan ja aineisto on kerätty laajojen kuntajohtajatutkimusten yhteydessä (Haveri, Paananen, Airaksinen 2015 ja Haveri, Airaksinen, Paananen 2013). Aineistona tässä analyysiharjoituksessa on seitsemän lyhyttä katkelmaa kuntajohtajahaastatteluista. Aineistoa on kolme sivua ja 1700 sanaa. Analyysiä ohjasi kysymys: mistä johtaja puhuu, kun hän kertoo kunnan johtamisesta?
Muodostin avoimen koodauksen avulla katkelmista 120 pelkistettyä ilmausta. Näistä sain yhdistelemällä aikaiseksi alla olevan sanapilven, jossa sanojen ensiintymistä kuvataan myös fontin koolla.
Aksiaalisen koodauksen avulla muodostin kaksi pääluokkaa, joita kuvasin termeillä resurssit ja hallintasuhteet. Resurssit -luokka vastaa kysymykseen, mitä kunnan johtamisessa tarvitaan ja hallintasuhteet -luokka kysymykseen, missä kuntajohtaminen tapahtuu. Näiden sisällöt on kuvattu seuraavassa:
Selektiivisen koodauksen avulla pohdin edelleen kunnan johtamisen ydinprosessia (etsin siis ydinkategoriaa), joka voisi nivoa yhteen johtamisen resurssit ja hallintasuhteet. Päädyin teoreettisen rikastamisen prosessin kautta ydinkategoriaan, jonka ajatus on se, että kuntajohtamisen ydinprosessi on johtamisen tilan rakentaminen ja tämän työn mekanismina on vuorovaikutus.
Lopullinen teoreettinen mallini kunnan johtamisesta näyttää tähän aineistoon pohjautuen seuraavalta:
Kunnan johtamisessa tarvitaan monenlaisia resursseja ja osaamisia, joiden avulla on mahdollista rakentaa johtamiselle tilaa eri suuntiin vetävien voimien ristipaineessa. Johtamisen olennainen prosessi tilan raivaaminen puolestaan tapahtuu hallintasuhteissa ja vuorovaikutuksen avulla. Hallintasuhteista olennaisimmiksi tunnistin kuntajohtajahaastatteluista kunnan sisältä kunnan oman organisaation ja kunnan luottamushenkilöt, kunnan ulkoisista suhteista korostuivat suhteet elinkeinoelämään, verkostoihin, muihin kuntiin sekä valtioon. Erityiskysymyksenä nousi esiin vielä suhde mediaan.