Valmiit aineistot ja arkistot
Ennen oman aineiston suunnittelua kannattaa selvittää, löytyisikö tutkimukseen soveltuvia valmiita aineistoja tai aineistoja, jotka täydentäisivät itse kerättävää aineistoa. Tässä luvussa esitellään organisaatioita, joista löytyy laadullisiin tutkimuksiin soveltuvia aineistoja. Osaan näistä voi myös tallentaa itse kerätyn aineiston, jos sen keruussa ja käsittelyssä on noudatettu tallennus- tai arkistointipaikan ohjeita (ks. luku Aineistojen arkistointi).
Tietoarkiston aineistot
Arja Kuula-Luumi (viittausohje)
Tietoarkiston kaikki aineistot ja niiden kuvailutiedot ovat Aila-palvelussa. Suomalaisten yliopistojen ja korkeakoulujen henkilökunta ja opiskelijat voivat kirjautua Ailan käyttäjiksi omilla käyttäjätunnuksillaan. Rekisteröityminen hyväksytään välittömästi, ja asiakas pääsee heti lataamaan aineistoja käyttöehtojen mukaisesti. Muut asiakkaat voivat hakea Ailan käyttäjätunnusta Tietoarkiston asiakaspalvelusta.
Mihin aineistoja voi käyttää?
Jokaisella Ailan aineistolla on kirjaimella (A, B, C, D) kuvattu käyttöehto. A-käyttöehdolla merkittyjä aineistoja saa käyttää mihin tarkoitukseen tahansa. B-käyttöehdolla merkittyjä aineistoja voi käyttää tutkimukseen, opiskeluun ja opetukseen. Ne soveltuvat esimerkiksi kurssitöihin, menetelmäharjoituksiin ja kandidaatin tutkielmaan. C-käyttöehdolla merkittyjä aineistoja voi käyttää tutkimukseen ja ylempiin opinnäytteisiin pro gradusta ja ylemmän AMK-tutkinnon opinnäytetyöstä alkaen. D-aineistot ovat luvanvaraisia ja lupaa voi anoa Ailan kautta.
Ailan haussa voi rajata tuloksiin vasemmalla olevasta rajauspalkista omaa käyttötarvetta vastaavan Saatavuus-kirjaimen. Jos teet harjoitustyötä tai kandia, valitse A ja B. Jos teet pro gradua, valitse A, B ja C. Jos teet tutkimusta, ei saatavuusvalikkoa tarvitse käyttää. Kaikkia aineistoja voi käyttää tutkimukseen.
Miten löytää sopiva laadullinen aineisto Ailasta?
Valitse Ailan haussa Rajaa -valikosta aineiston Tyyppi -kohdasta Kvalitatiivinen. Näin saat tuloksiin vain laadulliset aineistot. Voit täsmentää hakuasi käyttämällä haun vapaatekstikenttää. Lisäksi voit valita aiheeseesi soveltuvia asiasanoja. Jotta näet, mitä asiasanoja aineistoilla on käytössä, voit selata aineistojen asiasanoja.
Tarkennetussa haussa voit hakea myös aineistossa esiintyvistä kysymyksistä ja muuttujista valitsemalla Kysymykset & muuttujat -välilehden. Voit ensin rajata vasemmalta aineiston tyypiksi "Kvalitatiivinen" ja kirjoittaa vapaateksti tai kysymysteksti -kohtaan sanoja tai sanan, jotka ovat tutkimuksesi kohteena. Haun tuloksena saat aineistoja (haastatteluja tai kirjoituksia), joissa haastattelukysymyksessä tai kirjoitusohjeessa on esiintynyt kirjoittamasi sana tai sanat.
Aineistoluettelonäkymässä voit myös vain selata laadullisia aineistoja etsiäksesi sinua kiinnostavan aineiston. Jos haluat tarkastella tuoreimpia aineistoja jostakin teemasta (esimerkiksi köyhyydestä, liikunnasta, uskonnollisuudesta tai vanhuudesta), kannattaa myös katsastaa aineistojen teemasivut Tietoarkiston verkkosivuilta.
Suomalaisen Kirjallisuuden Seuran (SKS) arkisto
Juha Nirkko (viittausohje)
Suomalaisen Kirjallisuuden Seura on vuonna 1831 perustettu yleishyödyllinen yhdistys, jonka osastoja ovat arkiston lisäksi kirjasto, tutkimusosasto, kustantamo ja kirjallisuuden vientikeskus. SKS:n arkiston (Avautuu uuteen välilehteen) kokoelmissa on aineistoa perinteen ja nykykulttuurin sekä kirjallisuuden ja kulttuurihistorian aloilta. Arkisto on kaikille avoin, ja sen täysimittainen käyttö edellyttää asiakkaalta käyntiä arkiston toimipisteissä.
Perinteen ja nykykulttuurin arkistoaineistot
Kokoelmat sisältävät suullista perinnettä, kansanmusiikkia, kansatieteellisiä kuvauksia, elämäkertoja ja muistitietoa. Sisällöt ulottuvat kalevalaisista runoista sateenkaarinuoriin, koronakevään kokemuksiin ja erilaisiin yhteiskunnan ilmiöihin. Aineistoa on käsikirjoituksina, valokuvina, äänitteinä ja videoina. Kokoelmia kartuttavat yksittäiset kerääjät ja keruuvastaajat.
Vanhin käsikirjoitus on piispa Henrikin surmavirsi. Säännöllisemmin perinnekokoelmat alkoivat karttua Elias Lönnrotin ja hänen aikalaistensa oppineiden keruutyön myötä 1830-luvulta lähtien. Kalevalan Riemuvuoden Kilpakeräys (KRK) 1935–36 vakiinnutti kirjoittavien perinteenharrastajien aseman kokoelmien kartuttajina.
Kuvakokoelmat ovat suurimmaksi osaksi 1900-luvulta. Ne ovat karttuneet luovutusten ja arkiston dokumentointityön tuloksena. Äänitekokoelmat koostuvat perinne- ja muistitietonauhoitteista, suurin osa 1900-luvun jälkipuoliskolta. Oman kokonaisuutensa muodostavat kirkollisen kansanperinteen haastattelut.
Merkittävä osa aineistoista saadaan muistitiedon keruilla, joita järjestetään nykyään noin kymmenen vuosittain. Muistitietoaineistot käsittävät hyvin monenlaisia aineistoja ja voivat liittyä niin menneisyyteen kuin nykypäivään (ks. myös luku Kirjoituskutsut). Arkistolla on myös vastaajaverkosto, johon kuuluu yli 400 eri ikäistä suomalaista eri sosiaaliryhmistä.
Vanha aineistoluokittelu perustuu kerääjän nimeen, paikkakuntaan ja perinnelajiin. Pääkortiston ja uuden AHAA-palvelun avulla asiakaspalvelussa tavoitetaan viitetiedot suurimmasta osasta kokoelmia. Tarkempaa hakua helpottamaan on manuaalisia hakemistoja tai tietokantasovelluksia. Kotisivulta löytyvät aineistokokonaisuuksien perustiedot sekä linkit verkkoaineistoihin ja -hakemistoihin.
SKS:n arkisto tekee yhteistyötä Tietoarkiston kanssa: useita keruuaineistoja on ladattavissa sähköisen Aila-palvelun kautta siltä osin kuin tähän on saatu luovuttajilta suostumukset.
Kirjallisuuden ja kulttuurihistorian arkistoaineistot
Kokoelmat sisältävät muun muassa teosten käsikirjoituksia ja luonnoksia, päiväkirjoja, kirjeitä, lehtileikkeitä, asiakirjoja sekä kuvia ja äänitteitä. Ne valottavat kirjailijoiden, kulttuurihenkilöiden ja kirjallisten yhteisöjen toimintaa. Arkistonmuodostajat ulottuvat Aleksis Kivestä Riina Katajavuoreen, Tulenkantajista Suomen Kirjailijaliittoon.
Aineistot karttuvat koko ajan. Lahjoitusten lisäksi aineistoja saadaan keruilla, haastatteluilla ja dokumentoimalla kirjallisia tilaisuuksia. Myös SKS:n omasta toiminnasta syntyvät asiakirjat kuuluvat kirjallisuuden ja kulttuurihistorian kokoelmaan. Varhaisimmat tekstikatkelmat ovat 1300-luvulta, pääosa aineistosta on 1800-luvulta nykypäivään.
Valokuvakokoelmat ovat syntyneet arkistonmuodostajien elämän ja toiminnan tuloksena. Vanhimmat valokuvat ovat 1800-luvun puolivälistä. Äänitekokoelmassa on yli 600 kirjailijahaastattelua sekä seminaarien ja muiden tilaisuuksien tallenteita. Äänitteitä sisältyy myös henkilöarkistoihin.
Verkkoluetteloissa ovat aineistojen perustiedot, tutkijasalissa ovat käytettävissä syventävät hakemistot. Nykyään arkistolla on käytössä AHAA-hakemistopalvelu. Finna-käyttöliittymä on arkistoaineistojen osalta toteutumassa tulevaisuudessa.
Joensuun toimipisteen kokoelmat
Toimipiste kokoaa ja tallentaa perinne- ja muistitietoa Itä-Suomen alueelta. Käytettävissä ovat lisäksi kaikki SKS:n arkiston digitoidut aineistot sekä mikrofilmikopiot perinteen ja nykykulttuurin kokoelman käsikirjoitusaineistosta.
Painopisteenä on yhteistyö Itä-Suomen yliopiston ja muiden paikallisten toimijoiden kanssa. Tutkijoiden ja opiskelijoiden ohella arkisto palvelee kaikkia perinteestä kiinnostuneita.
Teksti- ja puhekorpukset ja niihin liittyvät työkalut Kielipankissa
Mietta Lennes (viittausohje)
Kielipankki on erityisesti tutkijoille suunnattu palvelukokonaisuus, jossa on tarjolla laaja valikoima erikielisiä teksti- ja puheaineistoja eli korpuksia. Kielipankissa olevista aineistoista voi tehdä monipuolisia hakuja, joiden tuloksia voi kuvantaa ja analysoida eri tavoin. Niin hakutuloksia kuin monia kokonaisia korpuksiakin voi tarvittaessa ladata omalle koneelle tutkittaviksi. Lisäksi Kielipankissa on erilaisia työkaluja, joilla voi tutkia ja käsitellä omia aineistoja.
Monet Kielipankin kautta välitettävistä aineistoista ovat käytettävissä avoimesti. Osa aineistoista on tarjolla yliopiston myöntämällä tunnuksella kirjautuneille käyttäjille, ja suojattujen aineistojen käyttöoikeuksia voi hakea sähköisesti Kielipankin oikeudet -nimisen palvelun kautta. Kielipankin peruskäyttö on tutkijoille ja opiskelijoille ilmaista.
Kielipankki tarjoaa myös kieliaineistojen hallintaan liittyvää neuvontaa, ohjeita ja koulutusta. Kaikki Kielipankin aineistot, työkalut ja tukipalvelut löytyvät Kielipankin verkkosivuilta.
Korpukset
Kielipankissa on saatavilla eri kokoisia ja moniin eri tarkoituksiin koostettuja korpuksia. Luettelo kaikista Kielipankissa olevista aineistoista löytyy Kielipankin verkkosivuilta (Avautuu uuteen välilehteen) . Aineistoluettelosta näkyy, millaisilla ehdoilla ja missä palvelussa kutakin yksittäistä aineistoversiota pääsee käyttämään. Kielipankki tarjoaa myös täsmällisen viittausohjeen jokaiselle aineistoversiolle. Viittauskäytäntöä noudattamalla oma tutkimuksesi on varmemmin toistettavissa ja aineiston koostaja saa tunnustuksen työstään.
Helpoiten Kielipankin aineistoja pääsee kokeilemaan ja tutkimaan Korp-hakupalvelussa (Avautuu uuteen välilehteen) . Kielipankin verkkosivuilla on Korpin käyttöohjeita ja hakuesimerkkejä. Korpissa näkyvistä tekstiaineistoista voi mm. etsiä tiettyjä sanoja, useampisanaisia ilmauksia ja rakenteita, tarkastella niiden käyttöyhteyksiä tai tilastoida ja vertailla niiden esiintymistaajuuksia. Hakutuloksia voi ladata taulukkomuodossa omalle koneelle, jolloin tekstistä poimittuja näytteitä voi luokitella ja järjestää haluamallaan tavalla ja kirjata niiden kohdalle omia havaintoja. Lisäksi Korpin kautta voi käydä kuuntelemassa ja katsomassa puheaineistoihin sisältyviä ääni- tai videonäytteitä.
Korpissa näkyvät aineistot on Kielipankissa esikäsitelty ja usein myös automaattisesti jäsennetty käyttäjiä varten, jolloin aineistojen sisällöstä pääsee suoraan tekemään tarkkoja hakuja. Etukäteen jäsennetystä korpuksesta käyttäjän ei esimerkiksi tarvitse yksitellen hakea kaikkia tietyn sanan taivutusmuotoja (esim. käsi, käden, kättä jne.), vaan sanan kaikkien muotojen esiintymät voi tarvittaessa kerätä yhdellä haulla (esim. 'sanat, joiden perusmuoto on käsi'). Kielitieteellisen jäsennyksen ohella aineistoihin saattaa kuulua muutakin annotaatiota eli dokumenttien osiin liitettyä järjestelmällistä merkkausta, joka helpottaa ja nopeuttaa sisällön tutkimista. Esimerkiksi tekstissä esiintyvät nimet on saatettu automaattisesti tunnistaa, aineistoon on saatettu lisätä paikkatietoja tms. Yksittäiseen korpukseen sisältyviin dokumentteihin voi myös liittyä hyödyllisiä kuvailutietoja, esimerkiksi tieto kunkin tekstin julkaisuajankohdasta, jota voi käyttää hakukriteerinä.
Monista korpuksista on saatavilla myös ladattavat versiot sellaisiin tutkimustarkoituksiin, joihin esimerkiksi Korp ei jostakin syystä sovellu. Kokonaisia aineistoja kannattaa ladata vain tarvittaessa, sillä niiden tehokas käsittely vaatii teknistä osaamista. Suurimmat korpukset vievät myös runsaasti levytilaa.
Eri aineistoihin on saatettu soveltaa osittain erilaisia annotointimenetelmiä ja merkintätapoja esimerkiksi aineiston koostajan omista tutkimustarpeista riippuen. Sekä automaattisesti että käsin tehtyyn annotaatioon sisältyy yleensä myös virheitä, joiden osuus vaihtelee aineistokohtaisesti. Näistä syistä kunkin aineiston taustatietoihin kannattaa huolellisesti tutustua ja hakuja kannattaa pääsääntöisesti tehdä vain yhdestä korpuksesta kerrallaan.
Osa Kielipankin aineistoista on tutkijoiden tai tutkimusryhmien keräämiä. Kielipankkia ylläpitävä FIN-CLARIN -konsortio (Avautuu uuteen välilehteen) on lisäksi keskitetysti järjestänyt tutkimuskäyttöön suuria aineistoja, joiden kerääminen ja hallinnointi olisi yksittäisille tutkimusryhmille hankalaa. Tällaisia ovat esimerkiksi Suomi 24 -aineisto (Avautuu uuteen välilehteen) ja Kansalliskirjaston sanoma- ja aikakauslehtikokoelma (Avautuu uuteen välilehteen) . Eduskunnan täysistunnot -aineisto (Avautuu uuteen välilehteen) pohjautuu eduskunnan julkaisemiin täysistuntopöytäkirjoihin ja täysistuntojen videoihin. Pöytäkirjojen tekstit on Aalto-yliopistossa kohdistettu videoihin automaattisella puheentunnistusmenetelmällä. Korp-palvelussa voi tehdä hakuja näin syntyneestä tekstistä, tilastoida tuloksia eri tavoin sekä katsoa videoita hakutulosten kohdalta.
Edellä mainittujen aineistojen lisäksi Kielipankissa on tarjolla esimerkiksi suomen murteiden aineistoja, viittomakielisiä aineistoja, käännöskorpuksia ja monenlaisia sanastoja. Suomenkielisten korpusten ohella aineistoja löytyy ruotsiksi, englanniksi ja monilla muilla kielillä. Omaan tutkimukseen sopivia aineistoja voi etsiä myös erilaisista hakemistopalveluista, esimerkiksi CLARINin ylläpitämästä Virtual Language Observatorysta (Avautuu uuteen välilehteen) (VLO), jonne myös Kielipankin aineistojen julkiset kuvailutiedot kertyvät automaattisesti.
Työkaluja omien aineistojen käsittelyyn
Kielipankin kautta pääsee käyttämään erilaisia työkaluja, jotka helpottavat tekstiä tai puhetta sisältävien aineistojen kokoamista, käsittelyä ja tutkimista. Kielipankin kautta voi käyttää erikielisille teksteille tarkoitettuja automaattisia jäsentimiä tai puhenäytteiden annotointiin ja analyysiin tarkoitettuja työkaluja. Tarjolla on myös esimerkkejä edistyneemmistä menetelmistä, joilla tekstiaineistoja voi tutkia ja vertailla. Luettelo Kielipankin välittämistä työkaluista ja niitä kehittävistä tahoista on nähtävissä verkkosivuilta.
Kuka ylläpitää Kielipankkia?
Kielipankin palveluja koordinoi suomalaisten yliopistojen ja tutkimusorganisaatioiden muodostama FIN-CLARIN -konsortio. FIN-CLARIN on osa kansainvälistä CLARIN ERIC (Avautuu uuteen välilehteen) -tutkimusinfrastruktuuria, jonka kautta myös muissa maissa välitettävät kieliaineistot, työkalut ja palvelut ovat suomalaisten tutkijoiden ulottuvilla.
Tutkijat ja tutkimusryhmät voivat sopia FIN-CLARINin kanssa omien tutkimusaineistojensa sijoittamisesta Kielipankkiin ja niiden välittämisestä edelleen muille tutkijoille.
Kansallisarkisto
Maria Kallio & Päivi Happonen (viittausohje)
Kansallisarkisto (Avautuu uuteen välilehteen) varmistaa kansalliseen kulttuuriperintöön kuuluvien viranomaisten asiakirjojen ja niihin sisältyvien tietojen säilymisen, saatavuuden ja käytön.
Kansallisarkiston aineistot
Kansallisarkiston kokoelmien alku juontaa juurensa Haminan rauhansopimukseen ja Suomen suuriruhtinaskunnan syntyyn. Rauhansopimuksessa Ruotsi velvoitettiin luovuttamaan Suomea koskevat asiakirjat ja arkistot Venäjälle, jonka seurauksena silloiseen suuriruhtinaskunnan pääkaupunkiin Turkuun kuljetettiin 1810-luvulla kymmeniä laatikoita Tukholmasta valikoituja aineistoja. Näihin laatikoihin sisältyivät muun muassa 1530-luvulta alkavat voudintilit (Avautuu uuteen välilehteen) , jotka edelleen muodostavat vanhimman yhtenäisen arkistokokonaisuuden Kansallisarkistossa. Voudintilien jatkona ovat vuodesta 1635 alkavat läänintilit (Avautuu uuteen välilehteen) ja niihin sisältyvät henkikirjat ja maakirjat. Näitä vanhemmat aineistot kuuluvat suurimmaksi osaksi edelleen Ruotsin valtionarkiston kokoelmiin. Kansallisarkistossa on kuitenkin joitakin kymmeniä alkuperäisiä keskiaikaisia pergamentti- ja paperiasiakirjoja. Yksityisarkistojen kokoelmiin kuuluu näiden lisäksi myös runsaasti 1500- ja 1600 -luvulla laadittuja asiakirjoja, jotka arkistossa on järjestetty temaattisesti eri kokoelmiin.
Vanhimpien viranomaisaineistojen joukkoon kuuluvat myös renovoitujen tuomiokirjojen sarja (Avautuu uuteen välilehteen) , joka on saanut alkunsa Turun hovioikeuden perustamisesta vuonna 1623. Käytännössä tämä tarkoitti sitä, että kaikkien Suomen alueella toimineiden alioikeuksien tuli toimittaa puhtaaksi kirjoitetut pöytäkirjat hovioikeuteen tarkastettavaksi, jonka seurauksena kihlakunnan oikeuksien renovoidut tuomiokirjat muodostavat varsin yhtenäisen aineiston aina 1970-luvulle saakka.
Keisarillisen Suomen Senaatin perustamisesta lähtien Kansallisarkiston kokoelmien ytimen ovat muodostaneet ensin senaatin tuottamat aineistot (Avautuu uuteen välilehteen) ja myöhemmin itsenäisen Suomen valtionhallinnon eri viranomaisten tuottamat aineistot. Näihin lukeutuvat muun muassa ministeriöt, nimismiespiirit, kouluhallitus, sairaalalaitokset, posti- ja lennätinkonttorit, poliisi sekä patentti- ja rekisterihallitus. Viranomaisaineistoja täydentävät monet yksityisarkistoihin lukeutuvat kokoelmat yhdistysten ja tieteellisten seurojen arkistoista suku- ja henkilöarkistoihin. Näistä esimerkkinä toimivat vaikkapa presidenttien arkistot (Avautuu uuteen välilehteen) .
Kansallisarkiston käytetyimpiin aineistoihin kuuluvat Suomen historian käännekohtiin tai sukututkimukseen kytkeytyvät aineistot. Sukututkimuksen tärkeimpiä lähteitä ovat seurakuntien arkistot (Avautuu uuteen välilehteen) , joihin sisältyvät kirkonkirjat toimivat 300 vuoden ajan Suomen virallisina väestöluetteloina. Suomen historian käännekohdista sisällissodan erilaiset aineistot (Avautuu uuteen välilehteen) valtiorikosoikeuksista sotavankilaitoksen ja kunniamerkkivaliokunnan arkistoihin kertovat paitsi sotaan osallistuneista henkilöistä, myös sotaa seuranneista tapahtumista. Talvi- ja jatkosodan aineistoista (Avautuu uuteen välilehteen) käytetyimpiä ovat erilaiset henkilöhistorialliset lähteet kuten kantakortit, päiväkäskyt ja sotapäiväkirjat.
Nykyään Kansallisarkiston vastaanottamista aineistoista säädetään arkistolaissa, jossa määrätään muun muassa valtion virastot ja laitokset, tuomioistuimet sekä kuntien viranomaiset siirtämään pysyvästi säilytettävät aineistonsa Kansallisarkistoon. Pääosin arkistosta löytyvät 40 vuotta vanhemmat viranomaisaineistot eli tällä hetkellä tuoreimmat aineistot ovat peräisin 1980-luvulta. Kokonaisuudessaan Kansallisarkiston yli 200 hyllykilometriä käsittävät aineistot muodostavat kattavan läpileikkauksen Suomen ja Suomen alueen historiasta aina keskiajalta lähtien.
Kansallisarkiston aineistojen käyttö
Julkisia palveluja digitalisoidaan parhaillaan osana valtiovarainministeriön digitalisaation edistämisen ohjelmaa. Kansallisarkiston palvelulupauksen mukaisesti vapaasti saatavilla olevat digitaaliset aineistot, tietokannat ja avoin data ovat elinkeino- ja liiketoiminnan hyödynnettävissä. Strategiansa mukaisesti Kansallisarkisto edistää säilyttämiensä aineistojen monipuolista käyttöä, tekoälyyn ja tieteen uudistuviin menetelmiin perustuvaa tiedonhallintaa sekä tiedon avointa saatavuutta. Lähtökohtana on, että julkisin varoin tuotetut tiedot ovat vapaasti ja maksutta kaikkien käytettävissä.
Kansallisarkiston aineistoja voi hakea ja tutkia Astia-verkkopalvelussa (Avautuu uuteen välilehteen) . Palvelu mahdollistaa myös analogisen aineiston tilaamisen johonkin Kansallisarkiston toimipaikoista, tietopyyntöjen tilaamisen ja käyttöoikeuden hakemisen käyttörajoitettuun aineistoon. Käyttörajoitettua aineistoa voi toistaiseksi tutkia ainoastaan Kansallisarkiston toimipaikkojen tutkijasaleissa. Tulevan arkistolain uudistamisen yksi tavoite on mahdollistaa tällaisen aineiston käyttö verkon yli.
Astia-verkkopalvelun uusi, käyttäjäystävällisempi versio valmistuu viimeistään vuoden 2021 alussa. Samalla luovutaan aikaisempien metatietojärjestelmien ja digitaaliarkiston erillisistä käyttöliittymistä. Kaikki aineistot eivät kuitenkaan ole haettavissa yhden palvelun kautta, vaan Kansallisarkiston ylläpitämien useiden tutkimustietokantojen, kuten sotiin liittyvien tietokantojen, sukututkijoiden paljon käyttämän Karjala-tietokannan ja heraldisen tietokannan omat käyttöliittymät säilyvät.
Astia-verkkopalvelun haut kohdentuvat ainoastaan metatietoihin. Tämän takia sisältötunnistetut aineistot tarjotaan käyttöön sitä varten kehitetyn erillisen hakuliittymän kautta. Astia-verkkopalvelua kehitetään kuitenkin jatkuvasti, joten tulevina vuosina verkkopalvelussa on mahdollisuus kohdistaa haku koneella tai käsinkirjoitetun digitoidun asiakirjan sisältöön ja tarkastella rinnakkain kuvaa ja koneluettua tekstiä. Kehittämistarpeet kohdentuvat myös siihen, että sisältötunnistettu data voidaan tarjota erilaisten analysointityökalujen käyttöön.
Astia-verkkopalvelua voi käyttää tunnistautumatta tai tunnistautuneena. Tunnistautuminen tehdään esimerkiksi verkkopankkitunnuksilla tai Haka-järjestelmän kautta ja se on edellytys aineistojen tilaamiseen ja käyttöoikeuden hakemiseen käyttörajoitettuun aineistoon.
Kansallisarkiston aineistojen julkiset metatiedot ovat haettavissa myös Kansalliskirjaston ylläpitämän Finna-palvelun (Avautuu uuteen välilehteen) kautta.
Kansallisarkisto on julkaissut avoimena datana useiden tutkimustietokantojensa sisällön ja niitä on hyödynnetty mm. Sotasammon (Avautuu uuteen välilehteen) ja Sotasurmasammon (Avautuu uuteen välilehteen) sisällön tuottamisessa. Tavoitteena on, että myös arkistoaineistojen julkiset metatiedot voitaisiin julkaista avoimena datana.
Kansallisarkiston Arkistojen Portti -palvelun (Avautuu uuteen välilehteen) tehtävänä on neuvoa aloittelevia ja jo pidemmälle ehtineitä arkistoaineistojen käyttäjiä heitä hyödyttävien aineistojen pariin. Palvelu rakentuu eri aihepiireistä kertovista teemaympäristöistä sekä yksittäisiä aineistoja esittelevistä aineistoympäristöistä.
Kansallisarkisto on toteuttanut Venäjän arkistojen kanssa Documenta Carelica-portaalin (Avautuu uuteen välilehteen) ja Novgorod-portaalin (Avautuu uuteen välilehteen) . Portaalit sisältävät linkkejä eri arkistoissa säilytettäviin Karjalaa ja Novgorodia koskeviin digitoituihin aineistoihin tai aineistojen metatietoihin, mikäli digitoidut aineistot eivät ole vapaasti käytettävissä. Portaalit tarjoavat aineistoon liittyvää tärkeää taustatietoa, joka edesauttaa aineiston tutkimuksellista hyödyntämistä sekä helpottaa tutkijoita myös muissa arkistoissa säilytettävien samaa aihepiiriä käsittelevien aineistojen löytämisessä.