Grounded theory
Jenni Airaksinen (viittausohje)
Grounded theory on nimensä mukaisesti menetelmä, jonka tarkoituksena on tuottaa empiirisen aineiston analyysin kautta kokemusten varaan perustuva käytännöllinen (grounded) teoria. Grounded theory on kehitetty jo 1960-luvulla, minkä jälkeen menetelmän toteuttamiseen on syntynyt monenlaisia koulukuntia ja lähestymistapoja. Tänä päivänä ei voida puhua enää yhdestä yhtenäisestä menetelmäkokonaisuudesta, vaan kokoelmasta lähestymistapoja ja menetelmällisiä ratkaisuja, joilla on yhteinen historia.
Grounded theoryä voidaan tarkastella joko laajemmin koko tutkimuksen lähestymistapana, tutkimusotteena tai kapeammin systemaattisena aineiston keräämisen ja analysoinnin tapana, jota voidaan hyödyntää monenlaisessa laadullisessa tutkimuksessa.
Grounded theory -tutkimusotetta pidetään varsin soveltuvana sellaisiin tutkimuskohteisiin, joista ei ole riittävästi relevanttia tutkimusta tai joihin halutaan tuoda uusi näkökulma. Grounded theory sopii myös uudessa tilanteessa tapahtuvan toiminnan tutkimiseen ja sellaisen toiminnan tutkimiseen, jossa ennalta arvaamattomien tekijöiden mahdollisuus on suuri.
Kuten muussakin laadullisessa tutkimuksessa, grounded theory -lähestymistavalla toteutetussa analyysissä tutkimusaineistoa voidaan kerätä eri lähteistä. Aineistona voidaan hyödyntää haastatteluja, havainnointia, virallisia dokumentteja, videonauhoja, kirjeitä, kirjoja, kuvia, karttoja ja mitä tahansa, mikä voi omalta osaltaan valottaa tutkittavaa ilmiötä. Aineiston analyysi on tutkimusprosessin ydin, joka voi alkaa joko aineiston keruun jälkeen tai sen lomassa.
Mikäli grounded theoryä haluaa soveltaa aineiston keruun ja analyysin menetelmänä, on hyvä tiedostaa, että keskustelu grounded theorystä sisältää jonkin verran ristiriitaisuuksia. Tämä puolestaan juontaa juurensa niihin erilaisiin polkuihin, joille menetelmän luojat Barney Glaser ja Anselm Strauss kulkeutuivat kehitellessään menetelmää eteenpäin. He ajautuivat eri linjoille muutamista menetelmän keskeisistä kysymyksistä. Nämä keskeiset kysymykset liittyvät siihen, millainen suhde teoriaan ja ennalta asetettuihin tutkimusongelmiin valitaan, sekä siihen, miten varsinainen aineiston analyysiprosessi toteutetaan.
Tavoitteena käsitteiden varaan rakentuva teoreettinen malli
Mikäli grounded theoryä pidetään laajemmasta näkökulmasta koko tutkimuksen metodologisena lähestymistapana, voidaan perustavoitteeksi määrittää mallintaminen. Tällöin tavoitteena on luoda teoreettinen malli jostain muuntuvasta ilmiöstä. Grounded theory -otteella ei siis ole tavoitteena esittää pelkästään kuvausta tai läpileikkausta jostakin staattisesta tilasta, vaan kuvata aineiston avulla muutosta ja muovata se teoriaksi.
Grounded theoryn avulla toteutettavan analyysiprosessin ydin on käsitteellistäminen. Tutkija käyttää tutkimastaan ilmiöstä tähän ilmiöön liittyviä ja tutkijalle aineiston analyysin kautta avautuneita käsitteitä. Tutkija on siis analyysiprosessissaan vapaa luomaan uusia käsitteitä, jotka voivat parhaimmillaan paljastaa ilmaisuvoimaisesti maailman monimutkaisuuden ja selittää maailman menoa uusin sanoin.
Tiivistetysti analyysin tarkoitus on käsitteiden ja niiden välisten suhteiden etsiminen. Tämä vaatii tutkijalta teoreettista herkkyyttä: kykyä antaa aineistosta nouseville käytännöllisille ilmauksille käsitteellisiä muotoja, kykyä tarkastella empaattisesti tutkittavien ajatuksia ja kykyä lopulta muodostaa aineiston pohjalta tiheä ja tiivis kuvaus, joka johdetaan tutkittavasta ilmiöstä. Tätä kuvausta tai teoriaa myös verifioidaan eli todennetaan edelleen jatkuvalla vertailulla. Tämä tarkoittaa sitä, että kun tutkija luo abstraktia ja monimuotoista käsiteverkkoaan, hän palaa yhä uudelleen aineistoon tutkimaan, pitävätkö uudet olettamukset paikkansa.
Analyysi monivaiheisena koodauksena
Grounded theoryn analyysiosuus voidaan kuvata myös eri koodausvaiheita sisältävänä prosessina. Koodauksessa on kyse aineiston pilkkomisesta osiin, uudelleen yhdistämisestä ja aineiston eri osien jatkuvasta vertailusta. Koodausprosessi voidaan jaotella kolmeen vaiheeseen. Vaiheet ovat avoin koodaus, akselikoodaus ja selektiivinen koodaus. Koodaus on monivaiheinen prosessi, jossa voidaan hyvin käyttää apuna laadullisen aineiston analyysiin tarkoitettuja ohjelmia kuten Nvivo tai ATLAS.ti.
Avoimen koodauksen vaiheessa aineisto paloitellaan pieniin osiin. Tässä vaiheessa etsitään aineistosta löytyviä sanoja, sanapareja, lauseita, kappaleita tai tapahtumien kuvauksia. Nämä koodatut kohdat nimetään pelkistäen. Pelkistetyistä ilmauksista pyritään etsimään eroja ja samankaltaisuuksia, joiden kautta ne voidaan jäsentää hieman laajemmiksi ja tiiviimmiksi kokonaisuuksiksi eli luokiksi. Tässä vaiheessa luokittelu on alustavaa: tukija ehdottaa luokkia, joita hän voi muuttaa myöhemmässä vaiheessa. Tarkoituksena on tuottaa vapaasti ideoiden uusia luokituksia sekä etsiä ja tunnistaa luokkien yleisiä ja erityisiä piirteitä.
Akselikoodauksessa ensimmäisessä vaiheessa kehitettyjä luokkia yhdistellään ryhmittelemällä niitä ilmiöiden ympärille. Näin käsitteiden määrä ei nouse liian suureksi, mikä helpottaa aineiston hallintaa ja käsittelyä. Tämä vaihe on varsinaista kategorisointia. Jokaiselle kategorialle eli ilmiölle annetaan nimi, joka ilmentää kategorian sisältöä ja merkitystä. Aineistosta pyritään havaittujen käsitteiden kautta luomaan niitä yhdistäviä, astetta abstraktimpia kategorioita, joilla voi olla alakategorioita ja näillä edelleen ominaisuuksia.
Viimeinen koodausvaihe, selektiivinen koodaus, rakentuu ydinkategorian ympärille. Ydinkategoria täytyy oivaltaa ja löytää aineiston analyysiprosessissa ennen tätä vaihetta. Ydinkategorian löytämisen jälkeen sitä muokataan ja kehitellään edelleen. Nyt voidaan palata myös aiheesta tehtyyn aiempaan tutkimukseen, joka käsittelee ydinkategorian kannalta kiinnostavia ja oleellisia teemoja ja rikastaa ydinkategoriaa aikaisemman tutkimuksen avulla. Viimeisen vaiheen tavoitteena on teorian tuottaminen tulkintaprosessin pohjalta ja lopulta tämän teorian kirjoittaminen aineistosta nousevien käsitteiden ja kategorioiden ympärille.
Esimerkki aineiston koodauksesta ja analyysista.
Tutkimuksen arviointi
Tutkimusprosessia ja tutkimuksen tulosta voidaan arvioida kolmen eri kriteerin avulla. Yleinen tavoite grounded theory -lähestymistavalla toteutetussa tutkimuksessa on siis rakentaa teoria tai malli, jonka avulla jotakin ilmiötä on mahdollista ymmärtää. Hyvä grounded theoryn avulla muodostettu teoreettinen malli on ensinnäkin syntynyt aineiston analyysin myötä ja sen synty on kuvattu. Toiseksi malli on teoreettisesti eheä ja huolellisesti koottu. Kolmanneksi malli sopii ilmiön tulkintaan ja auttaa ymmärtämään sitä.