Mittaamisen esimerkit

Esimerkki 1: Työn sisällön mittaaminen Ankkurilinkki ikoni

Tampereen yliopiston sosiologian ja sosiaalipsykologian laitoksella toteutettiin Suomen Akatemian rahoittama tutkimus ammattirakenteen ja sosiaalisen aseman muutoksesta Suomessa. Vuoden 1994 kyselyssä ( FSD1045 ) mitattiin työn sisältöä mm. seuraavilla kysymyksillä. (Kysymykset on kirjoitettu kyselylomakkeesta.)

33. Miten usein työnne on: Rengastakaa oikea vaihtoehto kummassakin kohdassa a. ruumiillisesti rasittavaa?
1. ei koskaan
2. harvoin
3. joskus
4. usein
5. melkein aina
b. henkisesti rasittavaa?
1. ei koskaan
2. harvoin
3. joskus
4. usein
5. melkein aina
34. Miten usein Teillä on työssänne: Rengastakaa oikea vaihtoehto kummassakin kohdassa
a. kireä työtahti?
1. ei koskaan
2. harvoin
3. joskus
4. usein
5. melkein aina
b. työtä enemmän kuin ehtii tehdä?
1. ei koskaan
2. harvoin
3. joskus
4. usein
5. melkein aina
35. Uskotteko pystyvänne tekemään nykyistä työtänne eläkeikään saakka?
1. kyllä
2. en
36. Haluaisitteko siirtyä osittain tai kokonaan pois työelämästä erilaisin eläkejärjestelyin?
1. kyllä
2. en
37. Kumman seuraavista kahdesta työstä mieluummin valitsisitte? Rengastakaa valitsemanne vaihtoehto.
1. vain vähän kiinnostavan ja vähän miellyttävän työn, josta maksetaan todella hyvää palkkaa
2. hyvin kiinnostavan ja miellyttävän työn, josta maksetaan vain keskinkertaista palkkaa
38. Mitkä asiat merkitsevät Teille eniten nykyisessä työssänne? Merkitkää tärkeimmäksi ja toiseksi tärkeimmäksi katsomienne asioiden numerot seuraavista vaihtoehdoista.
1. hyvä palkka
2. työpaikan pysyvyys ja varmuus
3. työn helppous ja yksinkertaisuus
4. työn mielenkiintoisuus ja vaihtelevuus
5. mahdollisuus edetä työssä ja uralla
6. mahdollisuus käyttää omaa aloitekykyä
7. hyvät ihmissuhteet työpaikalla
8. muu, mikä ________________________
___ tärkein
___ toiseksi tärkein
39. Haluaisitteko vaihtaa työpaikkaanne lähitulevaisuudessa?
1. kyllä
2. en

Esimerkki 2: Perhekasvatus Ankkurilinkki ikoni

Perhekasvatustutkimuksessa (Sirkka Karjalainen, lisensiaattityö Lapin yliopistossa 1998) mitattiin mm. nuorten tietoa perhe-elämästä ja suhtautumista toiminnan käyttämiseen elämänhallintakeinona. Tutkimuksessa käytetyssä kyselylomakkeessa oli kysymyspatteristo, josta seuraavassa on poimittu muutamia kysymyksiä:

- perhe on yhteiskunnan perusyksikkö
- avioliitto on harkitsematon yritys elää yhdessä
- avoliitosta on helpompi lähteä kuin avioliitosta
- parisuhteenhoito ei ole välttämätöntä
- riiteleminen on tärkeää perheissä
- vauvoista on pelkkää haittaa
- vauvat itkevät ilman ulkoista syytä
- tv on paras lapsenvahti

Kysymyksiin vastattiin rastittamalla oma vastaus asteikolta:
täysin eri mieltä, jokseenkin eri mieltä, vaikea sanoa, jokseenkin samaa mieltä, täysin samaa mieltä.

Esimerkki 3: Uskonnollisuuden mittaaminen Ankkurilinkki ikoni

Katso operationalisoinnista kertovan luvun esimerkki uskonnollisuuden mittaamisesta.

Esimerkki 4: Reliabiliteetti Ankkurilinkki ikoni

World Values Survey 1996 -aineistossa kysyttiin luottamusta suomalaisiin julkisen vallan instituutioihin. Luottamusta on mitattu seuraavilla muuttujilla ja niistä on tarkoitus tehdä summamuuttuja.

v136 luottamus puolustusvoimiin
v137 luottamus oikeuslaitokseen
v141 luottamus poliisiin
v142 luottamus maan hallitukseen
v144 luottamus eduskuntaan
v145 luottamus valtion virkamieskuntaan.

Muuttujien Pearsonin korrelaatiomatriisi on seuraava:

Taulukko 1. Muuttujien Pearsonin korrelaatiomatriisi
V136 V137 V141 V142 V144
V137 0,3122
V141 0,3478 0,3926
V142 0,1383 0,2724 0,2184
V144 0,1541 0,3299 0,2502 0,6269
V145 0,1586 0,3071 0,2214 0,4348 0,5780

Korrelaatioiden keskiarvo on \( \bar r \) = 0,3162 ja väittämien lukumäärä k = 6. Cronbachin standardoidun alfan kaavaan sijoitettuna saadaan reliabiliteettikertoimesta arvio.

Kuva kaavasta.
$$ \alpha = { 6 \cdot 0.3162 \over 1+ (6-1) \cdot 0.3162 } = 0.7350 $$

Jos väittämäjoukosta poistetaan poliittiset instituutiot, hallitus V142 ja eduskunta V144, saadaan standardoidun alfan arvoksi 0,6260. Jos kuuden mainitun instituution lisäksi mukaan otetaan seitsemänneksi naisasialiike, keskiarvo on 0,2641 ja alfan arvo laskee arvoon 0,7153. Sekä sisällölliset seikat että reliabiliteettikerroin puoltavat naisasialiikkeen poisjättämistä. Sen sijaan eduskunta ja hallitus voidaan pitää mukana.