Litterointi

Aku Kallio (viittausohje)

Lukuaika noin 5 min
Litterointiesimerkit

Laadulliset aineistot ovat usein puhetta ja vuorovaikutusta kahden tai useamman ihmisen välillä. Litterointi eli puheen ja toiminnan purkaminen kirjoitettuun muotoon, on keskeinen osa laadullisen aineiston haltuunottoa ja analyysiprosessia. Tässä tekstissä keskitytään tarkastelemaan litterointia teknisenä työnä, joka vaatii aikaa ja tarkkuutta. Samalla se on kuitenkin analyysin ensimmäinen vaihe, tarjoaa tutkijalle mahdollisuuden tutustua aineistoonsa läheisesti sekä tehdä havaintoja ja tulkintoja kerätystä aineistosta.

Miten tarkka litteraation tulee olla? Ankkurilinkki ikoni

Keskeinen kysymys litteroinnissa on, millä tarkkuudella puhe puretaan. Litteroinnin tarkkuuteen vaikuttaa erityisesti se, millaisiin kysymyksiin tutkimuksessa ollaan hakemassa vastauksia. Myös valittu analyysimenetelmä vaikuttaa. Ollaanko kiinnostuneita asiasisällöistä, erilaisista diskursseista vai vuorovaikutuksen kulusta?

Litteraatio on kuvaus siitä, mitä tilanteessa tapahtuu. Ylimalkaisenkin litteraation tulee vastata kysymykseen "mitä sanotaan?". Esimerkiksi haastatteluaineistoja kerätään usein, jotta saataisiin tietoa haastateltavien näkökulmista, mielipiteistä ja ymmärryksestä tietystä ilmiöstä. Tällöin ollaan kiinnostuneita puheen sisällöstä. Litteraatiotarkkuudeksi riittää, että asia tulee ymmärretyksi. Puheen sisältämät takeltelut, tauot ja muut yksityiskohdat eivät ole keskeisiä, vaan se mitä sanottavaa haastateltavalla asiasta on.

Ylimalkaisemmassakin litteraatiossa on kuitenkin otettava huomioon, että puhe on tuotettu aina tietyssä sosiaalisessa tilanteessa. Siksi esimerkiksi haastattelijan kysymykset litteroidaan myös. Näin tuodaan esiin se lähikonteksti, josta vastaus nousee, ja voidaan tarkastella, miten haastattelijan tekemät muotoilut vaikuttavat vastaukseen (Ruusuvuori 2010). Kun tällaiset seikat otetaan huomioon analyysissa, tutkimuksen laatu paranee.

Ote 1. Esimerkki haastatteluaineiston sanatarkasta litteraatiosta, jossa on otettu huomioon myös haastattelijan toiminta (Ahrio 2006).

Laadullisessa tutkimuksessa voidaan olla kiinnostuneita myös vuorovaikutuksesta sosiaalisena toimintana. Tällöin litteraation tulee kuvata vuorovaikutuksen pienimmätkin yksityiskohdat mahdollisimman tarkasti. Litteraation tulee esittää yksityiskohtaisesti, miten sanottu muotoillaan puheessa ja miten puheenvuorot ovat suhteessa toisiinsa. Myös puheessa olevat takeltelut, tauot, naurahdukset ja huokaukset rakentavat merkityksiä, jotka saattavat olla keskeisiä vuorovaikutuksen analyysille. Nekin tulee huolellisesti litteroida.

Tarkkaan vuorovaikutuksen analyysiin käytetään usein keskustelunanalyyttista litterointitapaa (Jeffersson 2004; Seppänen 1997), jossa puheen prosodisille piirteille, kuten äänensävyille, äänenvoimakkuudelle ja äänenkorkeuden vaihteluille on omat merkintätapansa (ks. keskustelunanalyyttiset litterointimerkit). Myös tauot merkitään kymmenesosasekunnin tarkkuudella. Samoin päällekkäin puhutut jaksot merkitään tarkasti, jotta voidaan tulkita, miten vuorot ovat suhteessa toisiinsa. Vuorovaikutustutkimuksessa puheenvuorojen vaihtuminen onkin usein keskiössä. Vuoronvaihtumista hallinnoidaan muun muassa katseen avulla, ja siksi myös katseen suunnan litterointiin on kehitetty oma litterointitekniikkansa (Goodwin 1981; Rossano 2012, 34).

Ote 2. Esimerkki keskustelunanalyyttisestä tarkelitteraatiosta, jossa on pyritty vuorovaikutuksen yksityiskohtien mahdollisimman tarkkaan kuvaukseen (Kallio, tulossa).

Ote 3. Esimerkki katseen litteroinnista osana vuorovaikutusta (Kallio & Ruusuvuori 2011)

Kehollisen (ei-sanallisen) vuorovaikutuksen piirteet, kuten eleet, ilmeet ja kosketus ovat moniaineksisia ja ne merkitään yleensä sanallisina kommentteina litteraatioihin (Kääntä & Haddington 2011). Tulosten raportoinnissa kehollisen toiminnan havainnollistamiseen käytetään litteraation tukena videolta otettuja pysäytyskuvia. Kuvien käytössä on syytä olla erittäin huolellinen, että tutkittavien anonymiteetti voidaan suojata. Siksi onkin yleistä, että kuvia joko muokataan erilaisilla kuvankäsittelyohjelmilla tai videolta kaapatuista pysäytyskuvista piirretään ääriviivapiirroksia, joilla toimintaa havainnollistetaan.

Litterointi on työläs prosessi. Mitä tarkempaa litterointia tehdään, sitä työläämpää ja hitaampaa aineiston purkaminen on. Koko aineistoa ei aina kannatakaan purkaa samalla tarkkuudella, vaan litteroitaessa on tehtävä valintoja sen suhteen, mikä tilanteessa on oleellista. Osan puheesta voi litteroida ylimalkaisemmin ja keskittyä kohtiin, jotka ovat keskeisiä tutkimuskysymysten kannalta. Ylimalkaisemmin purettuja kohtia voi tarkentaa myöhemmin.

Lisäksi on hyväksyttävä, että tarkinkaan litteraatio ei voi kuvata kaikkea mitä vuorovaikutuksessa tapahtuu. Osa puheesta voi jäädä kuulematta tai kuullaan väärin, osa vuorovaikutuksesta on ei-kielellistä ja jää huomaamatta tai ohitetaan vähämerkityksisenä. Jotain jää aina väistämättä litteraation ulkopuolelle, eikä litteraatio ole milloinkaan kaikenkattava ja valmis. Varsinkin keskustelunanalyyttisessä tutkimuksessa on tyypillistä, että litteraatiot tarkentuvat analyysin edetessä.

Mihin litteraatiota käytetään? Ankkurilinkki ikoni

Hyvin tehty litteraatio on tärkeä apuväline aineistoa järjesteltäessä ja luokiteltaessa. Liian ylimalkainen litterointi saattaa jättää ulos analyysin kannalta keskeisiäkin asioita, kun taas tutkimuskysymysten kannalta liian tarkka litterointi on hankalasti luettava ja tutkittava ilmiö saattaa peittyä litteraation yksityiskohtiin (Nikander 2010). Toimivan litteraation ansiosta ei tarvitse palata alkuperäisaineistoon, vaan litteraatiota tarkastelemalla voidaan tehdä uusia havaintoja ja löytää yhtäläisyyksiä ja eroja aineistokatkelmien välillä sekä hahmottaa aineistosta isoja kokonaisuuksia. (Ruusuvuori 2010.)

Laadullisissa tutkimuksissa on usein tapana käyttää aineistosta tehtyjä litterointeja tehtyjen päätelmien tukena tulosten raportoinnissa. Huolellisesti valittu aineisto-ote osoittaa lukijalle, miten aineistoa on tulkittu ja tekee analyysista läpinäkyvän. Näin lukijalle tarjoutuu tilaisuus tehdä itse omat päätelmänsä analyysista. Tämä vahvistaa tutkimuksen validiteettia. (Nikander 2010.)

Mitä litterointiohjelmat tekevät? Ankkurilinkki ikoni

Viime aikoina on ilmestynyt erilaisia puheentunnistusohjelmia, joilla äänitiedostoista saa (vaihtelevanlaatuisia) raakalitteraatioita. Tieteelliseen käyttöön soveltuvia tarkempia litterointeja varten tulee kuitenkin yhä käyttää tähän työhön kehitettyjä litterointiohjelmia. Litterointiohjelmilla voi paitsi purkaa myös järjestää ja hallita aineistoaan paremmin. Litterointiohjelmaa valittaessa on huomioitava, että ohjelma tukee sellaisia ääni- tai videotiedostomuotoja, joita on nauhoitettu.

Lisäksi ohjelmissa on litterointia nopeuttavia erityisominaisuuksia kuten esimerkiksi toistonopeuden säätö sekä muutaman sekunnin pikakelaus taaksepäin ja uudelleen toisto. Erityistoiminnat auttavat erityisesti tilanteissa, joissa nauhoitetta purettaessa samaa kohtaa joutuu kuuntelemaan useamman kerran, jotta siitä saa selvää. Erikoistoiminnoille on omat pikanäppäimensä, jotka litteroijan tulee opetella. Tämä saattaa viedä aikaa. Litterointitaitojen kehittyessä pikatoimintojen hallinta rutinoituu ja litterointinopeus lisääntyy.

Useissa litterointiohjelmissa on myös hyödyllisiä aineistonhallintaan, koodaukseen ja ryhmittelyyn liittyviä toimintoja. Aineiston hallintaa helpottaa, kun voi merkata nauhoitteesta merkitykselliset kohdat ja luokitella ne tarpeen mukaan. Näin otteisiin on helppo palata myöhemmin.

Joitakin tutkijoiden yleisesti käyttämiä litterointiohjelmia: